home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku11.lha
/
Teksti
/
Taivaankansi.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1995-02-14
|
5KB
|
93 lines
5
1*
{3 Mitä merkittävää taivaankannen alla?
{3 ------------------------------------
Heimo Laukkanen
Sitten viime Sakun ilmestymisen ovat asiat seuranneet toisiaan. Joskus on tullut
vielä kolmaskin ja muodostanut ehkä neljännen kanssa viimeisen parin, joka on
tullut uunista ulos. Tässä minusta tärkeitä ja ei niin tärkeitä poimintoja ja
pohdintoja. Olkaa hyvät.
Internet on todellakin pulpahtanut pinnalle. Jos ette sitä nyt usko, niin mil-
loin sitten? Maamme lähes yksinvaltiaan asemassa oleva ainakin pääkaupunkiseudun
valtalehti, Helsingin Sanomat, on käsitellyt Internetiä muutaman viikon sisällä
niin monessa eri artikkelissa, että kohta saa ottaa jo toisen käden laskuavuksi.
Se ei välttämättä tunnu paljolta, mutta monen vuoden hiljaisuuden jälkeen
tällainen ylitsepursuavuus on jo enemmän kuin huomiota herättävää.
Internet levittäytyy myös uusille aloille. Helsingin kaupunki liittyy 4000 -
5000 työasemalla eli koko omalla verkollaan Internetiin. Imagon kohottajaiset,
joilla Helsinkiä nähtävästi puffataan tulevissa esitteissä edelleen kulttuuri-
kaupungiksi vuodeksi 2000, maksavat kertakustannuksina Helsingin kaupungille
noin 60 000 markkaa. Virastot päättävät itsenäisesti verkon käyttämisestä, mikä
vaikuttaa juoksevien kulujen suuruuteen.
Kohta myös kirjastoista päästään Netiin. Tähän mennessä varsin menestyksekkäästi
Kaapelitehtaan Kaapelikirjastossa toiminut Internet-yhteys on poikinut seuraa-
jiaan jo Kemin ja Maarianhaminan kaupunginkirjastoihin. Jatkona tulevat myöhem-
min Kaarinan, Jyväskylän ja Tampereen kaupunginkirjastot sekä yhteensä viisi
helsinkiläistä kirjastoa. Yhteydet löytyvät jo Pasilan pääkirjastosta ja Töölön
kirjastosta.
Seitsemäs helmikuuta Internet nousi jälleen otsikoihin lapsipornon avulla. Hel-
singin Sanomat siteerasi ruotsalaisen tietokonetutkijan Mats Wiklundin tutkimuk-
sia ja Sole Lahtisen kirjoittamassa artikkelissa lähes ristiinnaulitsi Johan
Helsingiuksen ylläpitämän anonymous-palvelimen pornokuvien ja lapsipornon
pesänä. Samalla sivulla Antti Penttisen artikkelissa tietosuojavaltuutettu Jorma
Kuopus kertoi paneutuvansa asiaan ja tutkivansa sitä mm. ihmisten henkilötieto-
jen tallettamisen ja laittoman rekisterin keräämisen kannalta.
Henkilökohtaisesti minusta on aivan sama, onko jo muutenkin älyttömiä tietosuo-
jalakeja rikottu rekisterin pitämisen suhteen, sillä ainakin minun käsitykseni
mukaan Netin anonymous-palvelimet saavat enemmän hyvää kuin pahaa aikaan.
Ymmärrän hyvin, että on ihmisiä, jotka eivät halua kysellä täysin avoimilla
alueilla hyvin intiimeihin kysymyksiin vastauksia tai apua. Oikean henkilölli-
syyden selvittäminen ilman anonymous-palvelimia on liian helppoa. Sen sijaan
palvelimien ylläpitäjien pitäisi varata itselleen oikeus luovuttaa tietoja
eteenpäin, mikäli on syytä epäillä, että palvelinta käytetään rikolliseen toi-
mintaan. Poissuljettakoon toki sellaiset tapaukset kuten poliittiset rikokset.
En toisaalta tiedä, miten tietopyynnöt voitaisiin sitten tarpeeksi hyvin eri-
tellä, mikäli jokin taho käsittelisi esimerkiksi poliittista vastarintaa edusta-
vaa henkilöä huumausainerikollisena ja yrittäisi siten hankkia anonymous-palve-
limelta tietoja. Olisiko tutkiminen tietojen luovuttamista tai kieltoa varten
annettava tehtäväksi jollekin kansainväliselle poliisielimelle, kuten Interpo-
lille?
Oli miten oli, vastine Helsingin Sanomien mielipidesivuille on lähtenyt ja toi-
vottavasti jo julkaistukin. En tiedä, reagoinko tietokoneharrastajana liian voi-
makkaasti tähän asiaan, mutta sanottakoon, että kerrankin puolustan sanan va-
pautta sen oikeassa muodossa.
Mainittakoon toki, että Helsingin Sanomat on kertonut Internetistä positiivisia-
kin asioita. Suoralta kädeltä esimerkiksi muistuu mieleen juttu, jossa kerrot-
tiin, että Bill Clinton kyllä vastaa Netin kautta lähetettyihin kirjeisiin,
Martti Ahtisaari ei. Mitä me voimmekaan tästä päätellä? Joko amerikkalaiset ovat
julkisuuden kipeämpiä, tai sitten Ahtisaari ei vain ole vielä oppinut käyttämään
konettaan.
Varsinainen virstanpylväs oli kuitenkin City-lehden siirtyminen myös sähköiseen
aikaan. Pienellä palstalla ilmoitettu uutinen oli sellainen sähköinen shokki,
että Sakun lukijoidenkin sietää huomioida se. Cityn kotisivu on osoitteessa
http://www.clinet.fi/city. Osoitteesta voi urkkia tulevia aiheita ja vastaavasti
myös antaa palautetta lehdestä. Sähköposti puolestaan kulkee osoitteeseen ci-
ty@clinet.fi. Portit on avattu, käyttäkää niitä!
Jääkäämme muutenkin odottamaan vesi kielellä Helsingin Sanomien Talous-osassa
mainittua tietoverkkoprojektia. Artikkelin mukaan mm. Nokia, puhelinyhtiöt, Te-
le, muutamat lehtitalot ja Tekes eli Tekniikan edistämiskeskus puuhailevat laa-
jakaistatietoverkkojen parissa tarkoituksenaan saattaa verkot myös tavallisten
kansalaisten käyttöön kotipäätteiden, puhelimien ja television avulla. Satojen
miljoonien markkojen laajuinen projekti kuulostaa herkulliselta ja voi poikia
mielenkiintoisiakin tuloksia. Odottakaamme.
Merkittävintä allekirjoittaneelle kuitenkin oli se, että Ismo Alangon uusi CD,
Taiteilijaelämää, ilmestyi. Helsingin Sanomissa olleesta Matti-Esko Hytösen
murska-artikkelista huolimatta kehotan kuuntelemaan Alangon levyä ja nauttimaan.
Tämä ei ollut maksettu mainos.